keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Sanomalehtiviikko

Sanomalehtiviikon satoa: etsi  biologiaan/maantieteeseen liittyvä uutinen ja kerro siitä.

Aloita kirjoitus uutisen otsikolla, sen jälkeen laita (sulkuihin) lähde ja päivämäärä. Muista loppuun oma nimi.

22 kommenttia:

  1. Uittamon avorannan veden laatu jälleen hyvä(Turun Sanomat 8.2)

    Turun avantouimarit ry:n ylläpitämän Uittamon uimarannan vesi on ollut uimakelvotonta Turun pitkänsalmen pohjassa kulkevan jäteveden siirtolinjan vuodon takia. Vedestä mitattiin e-coli bakteerin, ja suolistoperäisten enterokokkien arvot. Arvot ylittivät normaalin arvon, mutta juuri tehtyjen mittauksien mukaan arvot ovat taas kohdillaan, joten uittamon vesistö on taas uimakelpoinen.

    - Jere & Juhana

    VastaaPoista
  2. Poutaista, aurinkoista ja kylmää. (Aamulehti 9.2.2012)

    Suomi kuuluu korkeapaineen alueeseen. Maan etelä- ja keskiosissa on aurinkoista, ja pohjoisessa pilvisyys on runsaampaa. Lämpötila on lähes koko maassa -10...-20 astetta. Tällaista säätä on luvattu iltaan asti.

    Eeva :) Roosa-Maria =) ja Janne R :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos säästä!

      jaksu<3

      Poista
    2. Ihanaa, että on taas näin hieno keli! Aurinko valloittaa jälleen ihmisten mielet... Kaikki KIIKAN jäälle tänään kello neljän jälkeen loistavan aurinkoiseen ja iloiseen ilmaan. Jokainen on tervetullut.

      Janne R, Eeva, Roosa-Maria

      Poista
  3. Ovatko kalat koskaan surullisia?

    Kalojen surua on vaikea havaita, koska ihmiset ei tunnista kalojen ilmeitä. Muiden eläinten surun huomaa, kuten koirien surun huomaa ulinasta tms.. Ihmisen surun tunnistaa ja siitä voi puhua muiden ihmisten kanssa. Kalat voivat olla kyllä stressaantuneita. Kalojen veren stressihormonit lisääntyvät ja kalojen käytös muuttuu passiiviseksi, jos ne eivät viihdy ympäristössään. Jos kala kokee pitkään stressiä, sen iho voi haavaantua ja kala laihtua. Eli kalojen surua ei niinkään voi mitata tai huomata.

    Aaro Pelttari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytitkö lähdettä?

      Janne R

      Poista
    2. PS. käytin lähteenä aamulehteä, joka oli julkaistu 7.2.2012
      :))))

      t.Arska

      Poista
    3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. ettei vaan olis ollu hesari? =)

      Janne L

      Poista
    5. Oli se aamulehti ^^

      Arska

      Poista
    6. Se oli kuitenkin Helsingin-Sanomat. Anteeksi erheeni anonyymi Janne L. :)))

      Arska

      Poista
  4. Niinipuut jo reunustavat rantatietä. (Turun Sanomat 9.2.2012)

    Tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa on aina ollut tapana valmistaa presidentin toivoma ja näköinen puutarha aina 1900 luvun alusta lähtien. Nyt puutarha kuitenkin muuttuu uuden presidentin, Sauli Niinistön mukaiseksi.
    Puutarhoja lähes koko ikänsä hoitanut Matti Tuominen on alan asiantuntija. Hänen tehtävikseen kuuluu myös tänäkin vuonna valmistella ja koristella uusi puutarha nykyisen presidentimme mukaiseksi.
    Presidentit eivät silti saa vaatia koko puutarhan muokkausta, vaan enemmänkin lisätään joitakin kasveja ja vaihdellaan niiden väriä. Esimerkiksi Halonen aikoinaan toivoi puutarhaansa lempikukkia, köynnöskrasseja.

    Severi

    VastaaPoista
  5. Mitä kaikkea kakassa on? (HS 7.2.2012)
    Kakka koostuu lähinnä vedestä, ruoasta, joka ei ole sulanut ruoansulatuksessa ja runsaista määristä mikroskooppisia bakteereja, jotka ovat peräisin ihmisen suolistosta. Varsinkin kuitupitoiset ruoat saattavat kulkea lähes suoraan ulosteeseen siten että ne tulevat palasina muun massan mukana. Ulosteessa saattaa myös olla joitakin määriä ihmisen nielemää ilmaa, bakteerien tuottamia kaasuja ja ihmisen soluja.
    Kakkaa saattaa tulla ihmisellä kymmenisiä grammoja tai jopa satoja grammoja.

    Janne Laaksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  6. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Kylmä talvisää iski liikenneyhteyksiin (Aamulehti 6.2.2012)

    Lumen tulo on vaikuttanut ympäri Eurooppaa liikenteeseen. Euroopan vilkkain lentokenttä peruutti puolet lennoistaan ja Italiassa kauppojen ruokahyllyt ovat tyhjinä kun ihmiset varautuvat talveen. Koko Euroopan kylmyyden aiheuttama uhriluku oli noussut sunnuntai-iltana 5.2 300 henkilöön.
    Vilma ja Milka

    VastaaPoista
  8. Vostok vain metrien päässä (Aamulehti 7.2.2012)

    Vostok on Etelämantereella neljän kilometrin lumi- ja jääpeitteen alla oleva järvi. Se on ollut eristyksissä muusta maailmasta suurinpiirtein 15 miljoonan vuoden ajan. Nyt venäläiset ovat poranneet jääpeitteeseen reikää jo monen vuoden ajan, ja nyt reiän on kerrottu olevan vain muutaman metrin päässä järven pinnasta. Jos venäläiset eivät joudu lähtemään poraustyömaalta Etelämantereen hurjan talven takia ennen kuin he saavat reiän porattua loppuun, saadaan ensimmäistä kertaa näyte Etelämantereen jään alla sijaitsevasta järvestä.
    Ei tiedetä, onko järvessä eläviä eliöitä. Jos niitä on, ne saattavat olla ainutlaatuisia ja ennennäkemättömiä. Henkilökohtaisesti toivomme, ettei Vostok-järvestä löydetä hirmuliskoja tai muita pelottavia olioita.

    Roosa, Viivi ja Amanda

    VastaaPoista
  9. Kylmä talvisää iski liikenneyhteyksiin (Aamulehti 6.2.2012)

    Kylmä ja epävakaa sää on aiheuttanut Euroopassa paljon liikenneyhteyksien ongelmia. Niiden vuoksi Euroopassa uhriluku on noussut jopa yli 300:aan. Britanniassa autoja on jäänyt jumiin lumikinoksiin ja Lontoon Heathrow’n lentokenttä on vähentänyt lentojaan 30 prosentilla. Pohjois-Ruotsissa on ollut ongelmia junaliikenteen kanssa, mutta se on saatu toimimaan sunnuntaina. Huonojen liikenneyhteyksien vuoksi ihmiset ovat hamstranneet ruokaa kaupoista, kuten vuonna 1943.

    Uutinen on hyödyllinen, koska sen avulla saa tietoa Euroopan asioista. Niitä voi verrata myös Suomessa oleviin hyviin ja toimiviin liikenneyhteyksiin. Uutisesta huomaa myös, että 10 asteen pakkanen on Britanniassa paljon, kun taas suomessa melko vähän.
    Ilona, Emma & Jessica

    VastaaPoista
  10. Osaako etana peruuttaa?
    (Helsingin Sanomat 7. helmikuuta 2012)

    Etanat eivät yleense pakene, tai muutoin tarvitse peruuttamistaitoa. Etanat pystyvät kääntymään todella jyrkästi niin, että niiden vartalo taittuu, heidän selkärangattoman ruumiinsa ansiosta. Emeritusintendentti Ilmari Valovirta on tarkkaillut etanoita yli 50 vuotta, eikä hän ole kertaakaan nähnyt etanoiden peruuttavan. En minäkään. Ehkä etanat eivät osaa peruuttaa. Joidenkin etanalajien on teoreettisesti mahdollista peruuttaa esimerkiksi kiemurtelemalla takaperin, mutta varmaa tietoa asiasta ei ole.

    Jaakko

    VastaaPoista
  11. Kultakalat ja karpit palasivat Talvipuutarhaan (Helsingin Sanomat 8.Helmikuuta 2012.)

    Puolitoista vuotta remontoitu kasvihuone pääsee vihdoin aukeamaan 9.2. klo 14.00, jolloin Töölönlahdelle katselevaan kasvihuoneeseen pääsee sen tärkeät ja eksoottiset asukkaat. Tiistaina altaaseen päästettiin viisi karppia ja 15 kultakalaa ja yksi ruutana.

    Kalat olivat evakossa Sea Lifessä ja suurin osa entisistä Talvipuutarhan asukkaista selvisi hengissä evakosta. Myös puutarhan ylpeys, 100-vuotias kamelia selvisi hengissä.

    Talvipuutarha on ensimmäisen kerran avautunut 1893, jolloin se kuului Suomen puutarhayhdistykselle. Nykyisin sen omistaa Helsingin kaupunki, joka osti sen vuonna 1907.

    VastaaPoista
  12. Kurkistusreikä ikuisen jään läpi (HS 9.2.2012)

    Venäläinen tutkimusryhmä on saanut porattua loppuun 3,6 kilometriä syvän reiän Etelämantereen alla olevaan Vostokjärveen. Tutkijat aloittavat elollisen elämän etsimisen, 20 miljoonaa vuotta eristyksissä olleesta järvestä, loppuvuodesta. Vostokjärven olot ovat samankaltaiset kuin Marsin napajäätiköt.

    Vostokjärvi on kiinnostava tutkimus kohde, koska vastaavia elinympäristöjä ei maapallolla ole, ainakaan monia. Järvestä voi löytää 20 miljoonaa vuotta vanhoja, tuntemattomia, organismejä. Uutinen on maantieteellisesti ja biologisesti merkittävä, koska siitä voidaan saada uutta ja mullistavaa tietoa. Maapallosta ei ole löydetty pitkään aikaan uusia paikkoja.

    Juuso ja Aleksi

    VastaaPoista
  13. Suomen nuoret ovat radikalisoituneet (HS 8.2.2012)
    Tuhansilta 14-vuotiailta suomalaisilta kysyttiin, ovatko he valmiita protestoimaan esimerkiksi taloja valtaamalla, katuja tukkimalla ja seinämaalauksia tekemällä, yhdeksän prosenttia vastasi kyllä varmasti tai luultavasti. Se on huomattavasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Vuonna 1999 luku oli vielä kolme prosenttia, jolla Suomi oli Euroopan häntäpäässä. Vastaavaa asenteiden kehitystä on tapahtunut myös Britanniassa, kreikassa ja muutamassa Itä-Euroopan maassa, joissa on ollut viime aikoina erilaisia levottomuuksia. Myös nuorten keskuudessa maahanmuuttokriittisyys on kasvussa, vain muutama maa oli suomea edellä.

    Charlotta

    VastaaPoista